top of page
Doctor Analyzing X-Rays

Mitä on PSSD?

Vuonna 2019 Euroopan lääkevirasto tunnusti että seksuaaliset toimintahäiriöt voivat jatkua SSRI- ja SNRI lääkkeen lopettamisen jälkeen. Toistaiseksi on tunnustettu vain pysyvät seksuaalioireet, mutta lukuisat muut oireet, joista sairastuneet ovat raportoineet, eivät ole vielä saaneet virallista tunnustusta. Post-SSRI Sexual Dysfunction, PSSD on kuitenkin nimestään huolimatta neurologisesti laaja-alainen sairaus, joka on pahimmillaan invalidisoiva. Sekä SSRI- että SNRI-lääkkeiden tiedetään laukaisevan sairautta.

PSSD:hen sairastuneet kuvaavat muun muassa seuraavia oireita: huomattavaa tunnottomuutta kehossa, genitaalialueen tunnottomuutta, libidon täydellistä katoamista, erektio- ja kiihottumishäiriötä, orgasmikyvyttömyyttä, totaalista tunteiden puuttumista, kognition ja muistin häiriöitä, näköhäiriöitä (visual snow), autonomisen hermoston häiriöitä, tinnitusta, vapinaa sekä akatisiaa.

Oireet voivat alkaa jo ensimmäisen lääkeannoksen jälkeen, äkisti kesken jo pitkään jatkuneen hoidon tai hoidon vasta loputtua. Diagnostisten kriteereiden mukaan oireiden on tullut jatkua yli 3 kk viimeisen lääkeannoksen jälkeen. Sairaus on yleensä pysyvä ja elinikäinen, eikä tunnettua hoitoa vielä ole. Sairaus on puhjennut myös aiemmin terveille potilaille, joilla lääketutkimuksessa annettiin SSRI-lääkehoitoa.


PSSD-potilaiden tunnistaminen terveydenhuollossa on osoittautunut haastavaksi. Kun potilas sairastuu PSSD:hen, hänen toimintakykynsä yleensä alenee huomattavasti; usein potilas joutuu äkisti työkyvyttömäksi, jota seuraa lukuisia virhediagnooseja. Vaikka sairaus on puhtaasti neurologinen, potilaat leimataan liian usein eri mielenterveydenhäiriöistä kärsiviksi. Oireet ovat potilaalle kuitenkin ennen kokemattomia ja fysiologisesti paikannettavissa.

Potilaat tarvitsisivat kattavia neurologisia selvittelyjä sairaalatasoisesti, mutta tämä toteutuu vain harvoin, koska sairaus on erittäin huonosti tavoittanut lääkärikunnan tietoisuuden. Pahimmillaan aiemmin toimintakykyiset lievästi masentuneet tai kipusairaudesta kärsineet potilaat määrätään psykiatriseen hoitoon ja vakavan sairastumisen aiheuttanutta lääkitystä tehostetaan. Tämä johtaa poikkeuksetta potilaan voinnin äkilliseen heikkenemiseen.

 

Tällä hetkellä Suomessa on vain muutama erikoislääkäri, jotka PSSD:n tuntevat sekä ohjaavat potilaita etiologisiin selvittelyihin. Sairaudessa on havaittu vaikean aivoperäisen tulehduksen piirteitä sekä löydöksiä. Lisäksi potilailla on autoimmuuniperäiseen autonomiseen toimintahäiriöön sekä ohutsäieneuropatiaan (kosketus-/kylmä-/kuuma-/värinätunto) sopivat löydökset. Myös aivohermon ja pudendaalihermon neuropatiaa nähdään. Sairaus on pahimmillaan invalidisoiva joka vaikuttaa merkittävästi työkykyyn sekä ihmissuhteisiin.

PSSD:n tutkimiseen ja hoitoon on osoitettava resursseja.

 

Milanon yliopiston professori, tutkija Robert Melcangi on tarjonnut tutkimusapua sairauden selvittämiseksi myös Suomeen. Toistaiseksi maamme yliopistosairaalat eivät ole osoittaneet kiinnostusta sairauden selvittämiseen, vaikka neurologiset löydökset ovat osalla potilaista huomattavia.

Tällä hetkellä Milanon yliopistossa on meneillään PSSD-tutkimus, joka vaatii 80 000€ tutkimusrahoituksen.

PSSD:n tutkimiseen on osoitettava resursseja. Sairauden todellinen yleisyys ei ole tiedosssa, mutta alan johtavat tutkijat pelkäävät sen olevan huomattavan alidiagnosoitu. Pelkästään neurologiset sivuoireet ovat erittäin yleisiä SSRI/SNRI-lääkkeillä ja seksuaalihäiriöitä esiintyy tutkitusti yli 90%:lla SSRI-lääkkeiden käyttäjistä, lääkehoidosta johtuen. 

 

Sairauden olemassaolosta tulee informoida laajasti sairaanhoitopiirejä ja hyvinvointialueita, jotta lääkäreiden tiedonpuute ei estä potilaiden avun saantia tai tutkimusyhteistyötä. Tämän edistämiseksi PSSD:n diagnostiset kriteerit tulee suomentaa. 

 

Lukuisat potilaat eivät ole päässeet tutkittavaksi erikoissairaanhoidon neurologian yksiköihin esimerkiksi ihotunnon puutteen tai kipujen vuoksi, sillä kaikkia ohutsäieneuropatian ilmenemismuotoja tunnistetaan Suomessa heikosti. Ohutsäieneuropatiaan perehtyneet neurologit ovat diagnosoineet Suomessa ohutsäieneuropatian monelle PSSD:tä sairastavalle silloinkin kun erikoissairaanhoito on jo kieltäytynyt tutkimuksista.

GPCR autovasta-aineet

Useilla potilailla havaitaan autonomiseen hermostoon kohdistuvien GPCR autovasta-aineiden nousua. GPCR (G-proteiiniin kytketty reseptori) autovasta-aineet ovat vasta-aineita, jotka kohdistuvat G-proteiiniin kytkettyihin reseptoreihin. G-proteiineilla on tärkeä merkitys autonomisessa hermostossa, joka vastaa kehon automaattisista toiminnoista, kuten sydämen sykkeestä, verenpaineesta, hengityksestä, seksuaalitoiminnoista ja ruoansulatuksesta.

GPCR autovasta-aineita tutkitaan aktiivisesti ja niissä on havaittu yhteyksiä mm. moniin eri autoimmuunitauteihin, krooniseen väsymysoireyhtymään (ME/CFS) ja COVID-19 infektioon on löytynyt.

bottom of page